ja_mageia

Markkojen vaihto euroiksi

MARKKA-ARVOISTEN SETELIEN 1946 - 1986 JA METALLIRAHOJEN 1981-2001 VAIHTO-OIKEUS EUROIKSI PÄÄTTYY 29.2.2012, MITÄ TEHDÄ NÄILLE RAHOILLE?

Euroon siirtymisen jälkeinen 10 vuoden markkojen euroiksi vaihdon 2. vaihe päättyy karkauspäivänä 29.2.2012. Tämän päivämäärän jälkeen markka-arvoisten setelien 1946 - 1986 ja metallirahojen 1986 - 2001 vaihto-oikeus euroihin päättyy. Euroon siirtymisen jälkeen 1. vaihe päättyi jo 28.02.2008, jolloin Suomen metallirahojen 1952-1985 vaihto euroksi päättyi. Ensi vuonna helmikuun 2012 jälkeen kaikki loputkin markka-arvoiset rahat menettävät lopullisesti vaihtoarvonsa ja niille jää vain numismaattinen eli keräily arvo. Miten pitäisi toimia markkojen vaihtoajan pian päättyessä?

Jos omistaa vanhoja markkoja, jotka ovat vaihtokelpoisia, kannattaa käydä ne huolella lävitse ja tämän jälkeen tehdä mahdollinen vaihtopäätös. Mitkä rahat sitten kannattaa vaihtaa euroiksi ja mitkä säilyttää? Kysymykseen on vaikea antaa tyhjentävää vastausta, koska kukin raha-erä on yksilöllinen ja sen sisältö saattaa vaihdella hyvin suuresti, mutta seuraavassa muutamia yleisiä vaihtovinkkejä.

Setelit 1946-1988

Yleinen sääntö kyseisten setelien osalta on se, että näistä seteleistä kannattaa säilyttää kaikki vuosien 1946-1962 välillä painetut setelit, sillä niiden numismaattinen hinta on yleensä aina suurempi kuin vaihto-arvo, joka on näiden seteleiden osalta lähes minimaalinen. Nämä setelit kannattaa siis säilyttää ja niiden alustava hinta-arvio löytyy mm. kirjastoista löytyvistä rahahinnastoista. Jos tällaisia setelirahoja on paljon tai vaikuttaa siltä, että niiden joukossa on numismaattisesti arvokkaampia rahoja, kannattaa ne arvioittaa jollakin numismaattisella asiantuntijalla tai - yhdistyksellä. Vuosien 1963 - 1976 välisenä aikana painetuista seteleistä kannattaa säilyttää kaikki ns. tähtisetelit, joiden sarjanumeron edessä on tähti ja kaikki muuten hyväkuntoiset rahat, joissa ei ole mitään vikoja, tahroja tai vastaavia. Kaikki ne rahat, jotka ovat käytössä nuhraantuneita, esimerkiksi moneen kertaan taitettuja tai likaisia, kannattaa vaihtaa suoraan euroiksi.

Vuosien 1986 - 1988 setelien osalta säilyttämiskriteerit ovat vielä tiukempia. Näistä setelimalleista kannattaa säilyttää vain mahdolliset avaamattomat tai osin avatut rahaniput ja sileät, täysin käyttämättömät setelit, joissa ei saa olla vähäisiäkään käytönjälkiä kuten esimerkiksi taitoksia tai tahroja.

Vuosien 1990 - 2001 välisenä aikana lyödyistä 10 p-10 markan kolikoista kannattaa säilyttää kaikki vuosisarjoissa olevat rahat ja avaamattomissa tai osin avatuissa Suomen Pankin rullissa, ei siis pankkien tekemissä rullissa olevat rahat. Täysin käyttämättömät metallirahat kannattaa myös säilyttää. Jos rahoja on suuri erä, niin niistä kannattaa säilyttää vain muutama tällainen hyväkuntoinen raha kustakin rahatyypistä. Muut voi huoletta muuttaa euroiksi. Käytännössä siis kaikki vähänkään käytössä kuluneet kolikot kannattaa vaihtaa euroiksi, edellä mainittujen setelirahojen tapaan. Vuoden 1986 - 1991 aikana ilmestyneet juhlarahat ovat myös vaihtokelpoisia. Kaikki koteloissa säilytetyt juhlarahat kannattaa säilyttää, sillä niillä on numismaattista arvoa. Irtonaiset tai muutoin vialliset juhlarahat kannattaa vaihtaa euroiksi, sillä niiden keräilyarvo on euroarvoa pienempi.

Ongelma euroiksi vaihtamisessa on kuitenkin se, että nämä rahat pitää vaihtaa pääsääntöisesti euroiksi Suomen Pankissa, joka sijaitsee Helsingissä. Muut pankit ottavat vastaan markkoja omilta asiakkailtaan harkinnan mukaan, eli vaihtamismahdollisuus pitää selvittää omassa pankissa. Myös rahanvaihtoliike Forex vaihtaa markkoja omissa toimipisteissään. Kovin pieniä ja vähäarvoisia rahaeriä ei siis kannata viedä ainakaan Suomen Pankkiin, vaan ne kannattaa lahjoittaa sellaiselle sukulaiselle esim. lapselle, joka on kiinnostunut vanhoista rahoista. Toinen hyvä tapa päästä markoista eroon on lahjoittaa ne hyväntekeväisyyteen. Tällainen suositeltava vaihtoehto on OP - pankkiryhmän ja valtakunnallisen sotaveteraanijärjestön yhdessä järjestämä valtakunnallinen "Hyvänmielen markka-keräys". Markat voi tuoda keräyslippaisiin Osuuspankinkonttoreihin 1.12.2011 - 29.02.2012 välisenä aikana. OP - pankin konttoreihin tuodut vanhat markat vaihdetaan Suomen Pankissa euroiksi, jotka lahjoitetaan edelleen lyhentämättöminä sotiemme veteraanijärjestöjen kautta sotiemme veteraaniin tukityöhön. Tästä keräyksestä saa lisätietoja OP - pankin nettisivujen kautta. Lisätietoja rahanvaihdosta ja tarkka lista vaihdettavista rahoista löytyy Suomen Pankin nettisivuilta.

  • Narrow screen resolution
  • Wide screen resolution
  • Decrease font size
  • Default font size
  • Increase font size
Home Uutiset Sekalaista Erik Johansson muistokirjoitus
Erik Johansson muistokirjoitus PDF Tulosta Sähköposti

Erik Johansson muistokirjoitus                                                                                                                 2.10.2014

erik-150Erik Johanson in memoriam

11.05.1921 - 17.5.2014

Erik Johansson, aktiivinen keräilijä on poistunut joukostamme viime toukokuussa yhdeksänkymmenen-kolmen vuoden ikäisenä. Erik syntyi Kuopiossa, josta Erikin perhe muutti Viipuriin isän työn vuoksi. Erik oli asepalveluksessa samassa joukko-osastossa Allan Ylisen kanssa ja osallistui niin kuin muutkin nuoret miehet maamme puolustamiseksi sekä jatko-  että Lapin sotaan saaden ansoistaan Vapaudenristin 2. luokan kunniamerkin 1941. Sodan päätyttyä hän opiskeli lakia ja siirtyi opiskelun jälkeen pankkialalle Helsingin Osakepankkiin jääden eläkkeelle 1977 Helsingin Arkadiankadun konttorin johtajana. Monet numismaatikot muistavat hänet avuliaana nuorten numismaatikkojen tukijana antamalla Helsingin Osakepankin Arkadian konttorista luottoa numismaattisten kohteiden ostoon.

Erik oli hyvin laaja-alainen keräilijä harrastaen aktiivisesti numismatiikkaa ja filateliaa sekä niiden lisäksi myös vanhoja taskukelloja ja hopealusikoita löytyi Erikin kokoelmista. Hän aloitti postimerkkikeräilyn jo nuorena ja oli kuusikymmentä luvulta lähtien uusine ajatuksineen raivaamassa tietä muun muassa postihistorian alueella. Hänellä oli ehtymätön tarve tutkia aina uutta filatelian ja numismatiikan alalta. Hän osallistui useisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin postimerkkinäyttelyihin elämänsä viime vuosiin saakka. Numismaatikkona hän oli mukana Suomen Numismaattisen Yhdistyksen toiminnassa jo kuusikymmentä luvulta lähtien. Erik keräsi Suomen ja Venäjän rahoja, osakekirjoja, ulkomaisia seteleitä sekä erityisesti Kiinan rahoja, joihin hän erikoistui ja kohdisti voimansa niiden tutkimiseen.

Erik aloitti jo nuorena keräilyn ja keskittyi 1970 ja 1980 - luvuilla numismatiikkaan toimien useammassa numismaattisessa yhdistyksessä. Hän oli muun muassa yksi perustajajäsen Helsingin Numismaattisessa Yhdistyksessä toimien pitkään sen sihteerinä. Lisäksi hän oli vahvasti mukana Suomen Numismaatikkoliiton toiminnassa sen alkuaikoina toimien liiton hallituksen jäsenenä vuosina 1976 - 1981 Aimo Linkosalmen ollessa sen puheenjohtajana.

Hänen numismaattinen tietomääränsä oli kunnioitettava, varsinkin Kiinan rahoihin hän paneutui toden teolla ja kirjoitti Kiinan rahoista useita tietovihkosia, jossa valotettiin niiden saloja suomalaisille keräilijöille. Myös suomalaisista kunniamerkeistä hän kirjoitti useammankin vihkosen, lisäksi hän toimitti ahkerasti kirjoituksiaan Numismaatikkolehteen ja artikkelin poleteista rahaliike Holmaston hinnastoon numero 12.

Hän oli myös Suomen Filatelistiseuran pitkäaikainen jäsen.  Hän siirtyi 1990 - luvulta lähtien yhä enemmän numismatiikasta filateliaan keräten muun muassa Suomen, Ruotsin ja USA:n postimerkkejä ja kirjelähetyksiä.  Hän kirjoitti myös seuran lehteen erikoisemmista postilähetyksistä pieniä juttuja vielä 2000 luvulla.

Erik osallistui aktiivisesti Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen rahamessuihin 1975, 1978 ja 1981 omalla näyttelyllään ja viimeisen kerran hän oli mukana Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen 40 - vuotisjuhlanäyttelyssä 2011 Suomen Postimuseossa omalla kokoelmallaan.

Erik palkittiin numismaattisista ansioistaan Suomen Numismaatikkoliiton pronssisella ansiomitalilla 1982 ja hopeisella 1995.

Erik oli hyvin idearikas ja aktiivinen keräilijä etsien aina uutta tutkimuksillaan tuoden sen tulokset avoimesti keräilijöiden tietoon.  Erik oli hyvin seurallinen ja pidetty keräilijäyhdistyksissä sekä toi idearikkailla ajatuksillaan vahvan panoksen eri yhdistysten toimintaan.

Jäämme kaipaamaan aktiivista numismaatikkoa ja filatelistia kunnioittaen hänen muistoaan.

 
Mainospalkki